Helsingin Kaivopuistosta löytyy vanha kuusi – itsenäisen Suomen kunniaksi vuodesta 1917. Kuusen juurella seisoo kivipaasi tekstillä ”Metsä on Suomen kansan aarreaitta”. Kun Suomi juhli 50-vuotista itsenäisyyttään, istutettiin Kotikuusia, Itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä. Viisi vuotta sitten vietettiin itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaa. Sain kunnian olla jatkamassa juhlakuusien perinnettä vetämällä Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa, jossa yksityiset ja yhteisöt istuttivat kuusia ympäri maatamme, aina Hangosta Utsjoelle. Kaikki Suomen elossa olevat presidentitkin istuttivat kuusia. Elettiin aikaa, jolloin meillä ei ollut vielä tietoa, miten suuria haasteita jo aivan lähitulevaisuus toisi tullessaan.

Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Metsien kokonaispinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Metsät tarjoavat meille vaurautta ja hyvinvointia. Jokaisella meistä on metsäsuhde, joka voi perustua omaan elämäntarinaan, sukutaustaan, elinympäristöön, työhön, vapaa-aikaan tai jaettuihin käsityksiin suomalaisuudesta. Puolet suomalaisista asuu enintään kahdensadan metrin päässä metsästä ja enemmän kuin kaksi kolmesta suomalaisesta liikkuu viikoittain luonnossa eri tarkoituksissa. Yli puolet metsistä on yksityisomistuksessa ja joka viides yli 20-vuotias suomalainen on metsänomistaja.

Talousmetsien lisäksi tarvitaan myös suojelumetsiä. Metsiemme käytöllä on suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.  Koko Suomen metsän pinta-alasta 4,5% on tiukasti suojeltuja metsiä, joissa metsätalous on kokonaan kiellettyä. Suomen Luontopaneelin mukaan joka maakunnasta olisi suojeltava tiukasti vähintään kymmenen prosenttia metsäpinta-alasta.  Tavoite on kirjattu myös hallituksen monimuotoisuusstrategiaan. Metsien kestävällä käytöllä hillitään myös ilmastonmuutosta, ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta ja estetään metsäkato. Aarteestamme on pidettävä huolta.

Metsällä on myös symbolista merkitystä. Kontiolahdella kasvaa Muistojen metsä, jonka istutimme itsenäisen Suomen ja pohjoiskarjalaisten sotaveteraanien kunniaksi keväällä 2018. Metsähallituksen maille istutettiin kuusisataa kuusentaimea, saman verran kuin maakunnassa oli vielä sotaveteraaneja. Metsikön perustamiseen osallistui jopa lähes sataviisikymmentä pohjoiskarjalaista yritystä. Juuri näinä aikoina tarvitaan samanlaista yhdessä tekemisen henkeä. Usko tulevaisuuteen on säilyttävä vahvana.

Palaan vielä muistoon viisi vuotta sitten. Oli lämmin ja aurinkoinen iltapäivä Liperissä, elettiin toukokuuta. Karjalan Poikien Kilta ja Pohjois-Karjalan Rajavartiosto olivat istuttamassa Tulevaisuuden kuusen juhlametsikköä Suomen sotaveteraanien kunniaksi. Mukanamme oli myös professori Veijo Saloheimo, nyt jo edesmennyt sotaveteraani ja -invalidi. Mieleeni juurtui syvästi, kun Veijo hieman hapuilevin käsin istutti kuusentaimen ja lausui painavasti: ”Humise lapsenlapsenlapsenlapsenlapsille, vapautta ja vastuuta.”


Mika Vanhanen
KM, erityisasiantuntija, metsänomistaja
Ylämylly