Seppo Eskelinen: Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen on koko Suomen etu

Vieraskynä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuva turvallisuuspolitiikan muutos on iskenyt erityisesti Itä-Suomen talouteen ja elinvoimaan. Meillä Venäjän rooli on merkittävästi muuta maata keskeisempi ja samalla vaikutukset voimakkaampia. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön aluekatsauksen mukaan Venäjän viennin seisahtuminen merkitsee yksistään Pohjois-Karjalalle noin tuhannen työpaikan ja 100 miljoonan vientituottojen menetystä. Puhumattakaan esimerkiksi matkailu- ja palvelualan asiakkaiden vähenemisestä.

Nyt tarvitaankin pitkäjänteistä aluepolitiikkaa, jossa alueiden omia vahvuuksia tuetaan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Tämä vaatii niin koulutetun työvoiman saannin parantamista, investoinneista huolehtimista kuin myös saavutettavuuden turvaamista. Yhdessä nämä luovat vahvan pohjan taloudelliselle kasvulle ja työllisyyden kohenemiselle.

Fossiilisesta energiasta irtautuminen on vahva tulevaisuuden kasvuala myös Itä-Suomessa. Meillä on laajasti maailmanluokan osaamista ja tutkimusta sekä näistä syntynyttä liiketoimintaa puhtaan energian ja vihreän siirtymän osalta. Itä-Suomen yliopiston ja muiden korkeakoulujen laaja ja korkeatasoinen tutkimus ja yhteistyö alueen yritysten kanssa tulee turvata ja sen tulokset vahvemmin kaupallisesti hyödynnettyä.

Yritysten kasvun esteeksi on kuitenkin monin paikoin muodostunut osaavan työvoiman saatavuus ja rekrytoinnin vaikeus. Meidän tulee tulevaisuudessa entistä paremmin saattaa työ ja sen tekijät yhteen. Tähän vastaavat osaltaan esimerkiksi oppivelvollisuuden pidennys, työnvälityksen entistä vahvempi resursointi ja palveluiden siirtäminen kuntiin. Jatkossa meidän tulee entistä enemmän vahvistaa työvoimakoulutusta sekä pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja tietojen päivittämisestä.

Pitkien etäisyyksien maassa saavutettavuus on maakuntien elinehto, mikä korostuu erityisesti Itä-Suomessa. Marinin hallitus on panostanut liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen historiallisen paljon. Samalla on luotu maamme ensimmäinen valtakunnallinen suunnitelma liikenneverkkomme kehittämisestä, joka huomioi tasaveroisesti koko Suomen. Myös Itärata-hanke etenee hyvin aikataulussaan ja maakuntalentoja tuetaan samalla markkinaehtoista ratkaisua etsien.

Eduskunnassa tarvitaan jatkossakin vahvaa alueiden edunvalvontaa ja kattavia verkostoja, jotta koko maan ääni kuuluu päätöksenteossa. Koko maan tasapuolinen kehittäminen on meidän kaikkien etu.

Seppo Eskelinen, kansanedustaja (sd)