Julkaistu Viikko Pohjois-Karjala, Heinäveden lehti, Karjalainen, Karjalan heili

Suorituskeskeisyys, yksinäisyys, ilmastoahdistus, ulkonäköpaineet, kiusaaminen, väsymys ja vielä mitä? Ei ihme, että nuorillamme on paha olla. Seuraava työikäisten sukupolvi on heikoissa kantimissa, jos asiat eivät pian muutu.

Pahoinvointi ilmenee muun muassa häiriökäyttäytymisenä, väkivaltana ja uupumuksena. Viime vuosina tyttöjen pahoinvointi on noussut selvästi. Kouluterveyskyselyssä tyttöjen ilmoittama uupumus on ollut jatkuvasti poikia korkeammalla, mutta erityisesti vuoden 2017 paikkeilla se on lähtenyt paisumaan.

Olen pannut merkille YLE:n tänä syksynä tekemät lukuisat jutut koskien nuorten pahoinvointia ja opiskeluhuollon palveluiden heikkoa mitoitusta. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen opiskeluhuoltolain muutoksen mukaan esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella pitää olla vähintään yksi kuraattori 670 oppilasta kohden ja yksi psykologi 780 oppilasta kohden.

THL:n Kouluterveyskyselyn edellisestä mittauksesta kävi ilmi, että joka kolmas tyttö (yläasteella, lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista) kokee ahdistuneisuutta. Entä jos kuraattoreiden ja psykologien kiintiöistä joka kolmas oppilas on pian enemmän tai vähemmän tuen tarpeessa?

Nuo luvut kuulostavat todella huolestuttavilta, eikä tilannetta helpota yhtään se, että koulukuraattoreiden ja psykologien palkkaaminen ei suju. Käytännössä siis, edes aiemmin mainitut kiintiöt eivät toteudu. Koulupsykologien työ on niin kuormittavaa, että vaihtuvuus on yleistä.

Minun matkaani seuranneet tietävät, että opettajana ja äitinä kannan huolta lapsista ja nuorista, myös oman kodin ulkopuolella. “Jotta maailmaa voi muuttaa, täytyy rakastaa kaikkia lapsia, ei vain omiaan.”, sanoi aikoinaan presidentti Tarja Halonen ja tokaisi tietämättään minulle ohjenuoran elämään.

Ahdistuneista nuorista ei kasva onnellisia aikuisia. Minun mielestäni nuorten oireiluun tulee etsiä ratkaisua pikaisesti päättäjien tasolta. Miten voimme lisätä resursseja oppilashuoltoon? Syyn selvittäminen on tehokkaampaa kuin oireiden hoito. Mikä yhteiskunnassamme ja koulutusjärjestelmässä on nyrjähtänyt näin huonoon asentoon? Meidän on tehtävä parempaa politiikkaa ja pelastettava nuoret. Heidän ongelmansa pitäisi tunnistaa ja niihin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.

Syvästi myös toivon, että kodeissa herättäisiin näiden huolestuttavien uutisointien myötä. Katsotaan miten oma perhe voi ja pysähdytään kuuntelemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Paha olo ei aina näy ulospäin ja nuoren ihmisen on vaikea tuoda sitä esille. Turvallinen aikuinen voi tarjota nuorelle lohtua ja keinoja käsitellä omia ajatuksia.

Vaihdan mielelläni ajatuksia tästä aiheesta. Miten sinä lähtisit ratkaisemaan suomalaisten nuorten pahoinvoinnin solmuja?

Sanna Rissanen
eduskuntavaaliehdokas (sd.), Liperi